Gardermoenin Ferskvarehuset – Euroopan pisimmälle automatisoitu salaattipakkaamo


COOPin omistama Ferskvarehuset AS lähettää Gardermoenista viikoittain yli 1 000 kuormalavaa salaattia. Lyhyt säilyvyysaika edellyttää ripeää ja sujuvaa tuotantoa, joka perustuu kokonaan tilauksiin. Valmisvarastoa ei ole, vaan kaikki lähetetään valmistuspäivänä. Raaka-aineiden vastaanotosta valmiiksi merkittyihin lähteviin lavoihin tarvitaan hyvin vähän käsityötä. Uusin automaatiotekniikka tehostaa koko prosessia.

APX on toimittanut myös tehtaanohjauksen uuteen pakastevihanneksia valmistavaan tehtaaseen.

Kun kiinankaali ja jäävuorisalaatti yleistyivät 1980-luvulla, salaattien valikoima ja kulutus lähtivät voimakkaaseen kasvuun. Erityisen suosittuja ovat kätevät valmiiksi pilkotut ja pestyt pussisalaatit, niin yksittäiset lajit kuten rucola kuin erilaiset sekoituksetkin.

Norjan päivittäistavarakauppaa hallitsee kolme suurta toimijaa. NorgesGruppen ja Rema 1000 omistavat merkittäviä osuuksia BAMAsta, kun taas Coop on sijoittanut Ferskvarehuset AS:ään. Runsaat puoli vuotta aiemmin Ferskvarehuset otti käyttöön uuden Gardermoenin tehtaansa aivan Coopin logistiikkakeskus CLogin vieressä. Yritys toimittaa Coopille kaikki sen valmiiksi pestyt ja pilkotut salaatit. Coop ostaa noin 95 prosenttia tehtaan lähes tuhannen lavan viikoittaisesta pussisalaattituotannosta.

– Kuten alallamme yleensä, meilläkin tehtiin aiemmin paljon käsityötä ja raskaita nostoja. Tätä ei ehkä saisi sanoa, mutta sanon silti: meillä on nyt Euroopan pisimmälle automatisoitu salaattipakkaamo, tehtaanjohtaja Jan Kåre Sundal toteaa. Hänen mukaansa laatu on parantunut huomattavasti. Pakkaamot eri puolilta Eurooppaa haluavat vierailla laitoksessa ja nähdä erityisesti, miten eri salaattilajit sekoitetaan automaation avulla.

Lyhyt tuotantoaika

Lyhyt säilyvyys ja pitkät kuljetusmatkat olivat syitä siihen, että Ferskvarehuset halusi tuotannon sujuvan mahdollisimman hyvin ennen salaatin pussitusta. Tuotanto perustuu kokonaan tilauksiin, eikä valmiita tuotteita varastoida. Tilaukset saapuvat klo 14. Tuotanto alkaa seuraavana aamuna klo 6 ja sen on valmistuttava klo 18:aan mennessä, jolloin tuotteet lähtevät jakeluun.

Muita tärkeitä tekijöitä olivat suuren joustavuuden tarve ja Norjan korkea palkkataso, joka tekee automaatiosta kannattavaa. Kun 20 tehtävän työpanos on säästetty, yhtiössä työskentelee nyt 40 henkilöä, joista 16 salaattituotannossa.

Koko tuotannon kattava IT-ohjaus

Ferskvarehuset antoi norjalaiselle Dynatecille tehtäväksi rakentaa uuden salaatinpakkaamon Gardermoeniin. Dynatec ja sen pitkäaikainen tanskalaiskumppani Dan Supply toimittivat tuotantolaitteet. Dynatec valitsi norjalaisen APX Systemsin toimittamaan tuotannon suunnittelun ja ohjauksen, tiedonkeruun, jäljityksen, pakkauksen ja merkinnän kattavan IT-ratkaisun. Dynatec ja APX toteuttivat yhdessä myös Kransekakebakerenin tuotantolaitoksen muutamaa vuotta aiemmin. Molemmat ovat esimerkkejä teollisuus 4.0:sta, jossa laitteet integroidaan sujuvan tuotantovirran saavuttamiseksi.

APX avatar yhdistää useita robotteja ja ohjaa tuotantoa, merkintää, pakkausta, tiedonkeruuta ja raportointia asiakkaan ERP-järjestelmään. Ratkaisun pohjana on sD2:n tietorakenne, joka perustuu APX:n aiempaan superDAGFINN-järjestelmään. Toimintoja laajennettiin Gardermoenin salaattituotannon tarpeisiin.

– Eri ohjelmistomoduuleilla on omat tehtävänsä. Haemme SAP-integraation kautta kaikki tilaukset yön aikana. SAPista saadaan myös tuotetiedot, joiden pohjalta avatar optimoi seuraavan päivän tuotannon, kertoo APX Systemsin toimitusjohtaja ja omistaja Jan Erik Evanger. Järjestelmä on yhteydessä vaakoihin ja ohjaa robottien liikkeitä. Reseptiohjaus laskee kullekin asemalle tarvittavat määrät, jottei mikään raaka-aine lopu kesken. Pakkausvaiheessa järjestelmä huolehtii kuluttaja- ja myyntieräpakkausten merkinnöistä, robottilavauksesta ja lavamerkinnöistä. Se on yhteydessä myös useisiin ohjelmoitaviin logiikoihin, joten linjat voidaan tarvittaessa pysäyttää.

Ratkaisun monimutkaisuudesta huolimatta tilauksesta kului vain runsas puoli vuotta siihen, että järjestelmä otettiin käyttöön viime kesänä.

Hävikki näkyviin

Ferskvarehuset vastaanottaa keskimäärin 100 000 kiloa raaka-aineita kuukaudessa. Norjan kasvukaudella toimituksia tulee päivittäin pääasiassa Vestfoldista ja jonkin verran Trøndelagista. Tuontikaudella yritys hankkii Coop Nordenin kanssa raaka-aineita Espanjasta, Italiasta ja Portugalista, tavallisesti kolmesti viikossa.

Vastaanotossa raaka-aineiden laatu tarkastetaan, ne punnitaan, merkitään uudelleen ja kirjataan raaka-ainevarastoon. APX ohjaa prosessia ja välittää tiedot tuotantoon ja tehtaan muille laitteille.

Sekä vastaanotossa että kolmen tuotantolinjan alussa on hävikkivaa'at. Ferskvarehuset ei vielä käytä niitä, mutta tuotannosta pois jäävät leikkuujätteet voidaan kirjata raaka-ainelavan ja sen toimittajan mukaan. Näin yritys voi kerätä toimittajakohtaisia laatutietoja ja käyttää niitä ostohintaneuvotteluissa.

Kun hävikki kirjataan jo vastaanotossa, järjestelmä voi ilmoittaa tarvittavan täydennyksen, jotta päivän tuotantosuunnitelma toteutuu.

Tuotanto alkaa salaatin karkealajittelulla. Salaatti leikataan, lajitellaan optisesti ja kuljetetaan yläkertaan pitkien pesu- ja kuivauslinjojen läpi. Lopuksi salaatti välivarastoidaan suuriin sinisiin muovilaatikoihin ja punnitaan, jotta järjestelmä tietää nettopainon pesun ja kuivauksen jälkeen.

Kaksi robottia sekoittaa salaatin

Sundalin mukaan eri salaattilajien sekoitustapaa pohdittiin pitkään.

– Harkitsimme muun muassa säiliöitä ja hihnoja välivarastointiin ja sekoittamiseen. Lopulta totesimme laatikot parhaaksi ratkaisuksi, tehtaanjohtaja sanoo.

Avatar sijoittaa laatikot viuhkamaiseen muodostelmaan kahden teollisuusrobotin ympärille. Salaattireseptin perusteella robotit poimivat oikeat laatikot ja kaatavat niiden sisällön suureen sekoittimeen.

– Se kuulostaa yksinkertaiselta, mutta prosessi on monimutkainen. Tavallisena päivänä käsitellään näin 5 000 laatikkoa. Reseptiohjaus takaa jokaiselle erälle saman sekoitussuhteen. Alalla sekoitetaan usein käsin, ja meilläkin määrät arvioitiin ennen melko vapaasti, Sundal kertoo.

Täysin automaattinen pakkaus ja merkintä

Sekoitettu salaatti kulkee hihnalla yhdelle kolmesta monipäävaa'asta ja putoaa suppilon läpi pusseihin. Pusseihin merkitään automaattisesti parasta ennen -päiväys ja jäljitettävyystiedot. Täyttönopeus riippuu tuotteen painosta.

– Sokeriherneet ovat painavimpia ja putoavat niin nopeasti, että täytämme 70 pussia minuutissa. Nyt pakkaamme välimerellistä salaattisekoitusta ja nopeus on 42, Sundal kertoo vilkaistuaan näyttöä.

Välitasolla täytetyt pussit siirtyvät alas metallinilmaisimen ja tarkistusvaa'an läpi. Yhdellä linjalla tarkistetaan myös pussin happipitoisuus, jolle osa salaateista on hyvin herkkä. WrapAround-kone pakkaa pussit laatikoihin. Automaattisen merkinnän jälkeen laatikot siirtyvät hihnalla robotille, joka rakentaa lavat asiakastilausten mukaan. Esimerkiksi Bergenin Coopille koottu lava kulkee käärintäkoneen läpi, saa kuljetusetiketin ja siirtyy lähetykseen.

Teollisuus 5.0

Sundal kertoo, että heille oli erityisen tärkeää saada APX:ltä mahdollisimman helppokäyttöinen ratkaisu.

”Tuotannossa ei ole tietotekniikan ammattilaisia, ja eri kansallisuuksia on paljon, joten käytön piti olla helppoa. Ennen jokainen tulostin piti esimerkiksi säätää käsin. Nyt asetus tehdään automaattisesti, eikä virheellisiä merkintöjä enää tule”, hän sanoo.

Jan Erik Evangerin mukaan valvomo-ohjaus ja tiedonkeruu (SCADA) sekä käyttöliittymät (HMI) ovat siksi olleet ratkaisussa keskeisiä. Tarvittaviin paikkoihin on asennettu näytöt, joista näkee laitoksen tilan reaaliajassa ja suoraa videokuvaa tuotantolinjan muista keskeisistä kohdista.

Tuotantopäällikkö Zilvinas Ciuzelis esitteli meille lavausrobotin näytöltä, miten selkeä, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen järjestelmä on.

”Tässä näkyy, että linjalla 1 pakataan rucolaa viidelle asiakkaalle. Näemme tilauksen kokonaismäärän, lavalle jo pakattujen laatikoiden määrän ja jäljellä olevat laatikot. Samat tiedot näkyvät linjalta 2, jolla pakataan Välimeren salaattia, ja linjalta 3, jolla pakataan babypinaattia. Järjestystä on helppo vaihtaa, jos esimerkiksi auto odottaa”, Zilvinas sanoo ja siirtää tilauksen jonossa eteenpäin muutamalla näppäinpainalluksella.

”Ferskvarehusetin automaatioaste on erittäin korkea. Kaikki vaiheet on ohjattu ja synkronoitu. Juuri tästä teollisuus 4.0:ssa on kyse: tuotantovirta syntyy, kun tavaran kulku raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi yhdistetään sitä seuraavaan tietovirtaan. Nykyään puhutaan usein digitalisaatiosta. Meille se on jatkoa työlle, jota olemme tehneet sujuvan tuotannon eteen 1990-luvun alusta lähtien. Roboteista ei ole hyötyä, jos tuotanto ei suju”, hän toteaa.

Evanger, jota olemme aiemmin kutsuneet teknologiaevankelistaksi, puhuu jo Teollisuus 4.0:n seuraajasta, Teollisuus 5.0:sta. Kun Teollisuus 4.0 painottaa integraatioita ja prosessien sujuvuutta, Teollisuus 5.0 keskittyy ihmisten ja koneiden yhteistyöhön ja kokonaan uudenlaisiin tapoihin viestiä robottien kanssa ja antaa niille ohjeita. Tätäkin kokeillaan jossain määrin Ferskvarehusetissa. Peppol (Pan-European Public Procurement Online). Nämä teknologiat ovat mullistaneet yritysten välisen tiedonvaihdon ja tehostavat rakennusalan ja kaupan prosesseja. Osallistujat saavat tietoa siitä, miten järjestelmiä voidaan ottaa käyttöön viestinnän parantamiseksi ja kustannusten alentamiseksi.

EDI/Peppol/EHF: sähköinen asiakirjaliikenne ostajan ja myyjän välillä APX Integratorin kautta.
Suomi
Norsk Svenska Dansk English Deutsch Español Français Nederlands 简体中文 繁體中文